Valokuidusta vauhtia

Laajakaistayhteydet puhuttavat rajaseudulla. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -laajakaistahanke käynnistyi vauhdilla syyskaudella. Tiedotustilaisuuksia järjestää Maaseudun Sivistysliitto.

Mobiiliverkosta ja sateliitti-laajakaistasta odotettiin vielä taannoin pelastusta maaseudun (etenkin rajaseudun) laajakaistaongelmiin. Todellisuus näyttää nyt siltä, että vauhti verkossa kasvaa, televisio ja nettipalveluiden ohella kehitetään hurjaa vauhtia muitakin verkkopalveluita, näkö- ja puheyhteyksiin perustuvia terveyspalveluita, turvallisuus-, valvonta-, ja ohjauslaitteita. Nopeassa verkossa kehityksellä ei näy rajoja, mutta siihen vauhtiin eivät mobiiliyhteydet meillä yllä. 

Kiinteä valokuitukaapeli on tällä hetkellä kiistattomasti nopein ja varmatoimisin tiedonvälittäjä verkossa. Tieto etenee kuidussa valona, valon nopeudella. Ensimmäiset Suomeen asennetut kuidut täyttävät 30 vuotta ja ovat käytössä edelleen. Kuidulle luvataan vähintään 50 vuoden toiminta-aikaa.
Lähiaikoina markkinoiden uudet televisiot ovat yhdistelmälaitteita, joilla voi katsoa TV-lähetyksiä ja mennä nettiin. Sähköiset palvelut ovat saman ruudun takana.

Miksi minä otan kantaa asiaan? On epätasa-arvoista, että palvelut (Vero, Kela, Pankki, virastojen lomakkeet...) viedään entistä enemmän verkkoon, asiakaspalvelupisteitä lakkautetaan maaseudulta ja meidän täällä asuvien pitäisi hoitaa asiamme. Mur mur, sanon minä, kun paikoin mobiilikentät riittävät hädin tuskin puheluun.

Pohjois-Karjalan kunnista useat ovat lähteneet toimiin valokuituverkon kehittämiseksi tai rakentamiseksi. Operaattorit ovat mukana missä se on kannattavaa, ymmärrettävästi. Valtimo aikoo liittyä Rautavaaran verkko-osuuskuntaan, Rääkkylä suunnittelee myös verkko-osuuskuntaa. Ilomantsi on pyytänyt operaattoreilta tarjouksia ja selvittää asukkaiden kiinnostusta, Joensuun seudun kylillä on meneillään Sadan megan tiedotuskierros.

Miten on nopeiden laajakaistayhteyksien laita meillä Keski-Karjalassa?

Kehityksen vauhtia ja tiedotusta kannattaa seurata. Sadan megan valokuitutiedotus kiertää ensi vuonna koko Pohjois-Karjalan.

Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi: Kaista Pohjois-Karjalaan
Pohjois-Karjalan maakunta: Laajakaista kaikille 2015

Toimintaa ja suunnitelmia

Keski-Karjalan kyläkierros saatiin päätökseen elokuun lopulla. Laiffi-illat poikivat tulosta, useat kylät innostuivat omatoimisesti viemään ajankohtaisia asioita eteen päin, osa sellaisella vauhdilla, että hämmästellen seuraan sivusta mitä kaikkea kylillä tapahtuu. Kunpa voisi monistaa itsensä useampaan paikkaan kerralla!

Kahvia ja pullaa syksyn sävyissä Tasapään kylätalolla

Tasapään ja Varmon kylät ryhtyivät yhteistuumin kehittämään yhteistä kylätoimintaa. Tasapäässä on mainio kylätalo ja Varmossa yksi maamme hienoimmista kyläkaupoista kesäisin. Kahden kylän voimin saadaan uutta virtaa toimintaan. Erikoisuutena mainittakoon, että kylät aloittivat yhteistyön Kesälahden ja Kiteen kuntarajan yli jo ennen kuin kuntaliitoksesta 2013 oli tietoakaan. Tutustu Tasapään ja Varmon kyläsivuun.
(Sivua päivitetään.)




Kesälahden eteläisten kylien toimijat tarttuivat vuosien haaveeseen ja päättivät laittaa Purujärven maamiesseurantalon kuntoon. Kunnostukseen haettiin Leader-rahoitusta Keski-Karjalan Jetinasta. Näyttävällä paikalla valtatie 6:n varressa sijaitseva maamiesseurantalo on elävän kylätoiminnan maamerkki Pohjois-Karjalaan tulijoille. 

Rääkkylän Oravisalon ja Varpasalon saaret sekä Pro Kesälahti ovat kouluttautuneet kaiken muun toiminnan ohella kansainväliseen kylämatkailuun. Tutustu CULTrips-hankkeeseen ja testimatkojen kokemuksiin.

Kylät näkyvillä netissä

Tiedotuksen kulta-aika. Tiedon välittäminen on nykyisin helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Ajankohtaisia tapahtumia ja yhteystietoja etsitään ensimmäisenä netistä.  

Tärkeää on, että internetistä löytyy jokin tiedotussivu. Jos pikaista tietoa ei löydy verkosta, sen metsästäminen koetaan työlääksi ja sitä hädin tuskin vaivaudutaan etsimään muualta. Facebook ja blogit ovat osoittauteet oivalliseksi tiedotuskanavaksi kylätoiminnassa. Internetin hakupalvelimet löytävät sivut nopeasti, kunhan sivun nimi tai otsikko on selkeä. 

Keski-Karjalan kylät ovat huolehtineet hyvin näkyvyydestä ja tiedotuksesta verkossa. Tuoreimpia päivityksiä osui verkkokiikariin, Oravisalo ja Varpasalo sekä Tohmajärven eteläiset kylät ovat julkaisseet uudet Facebook-sivut aivan hiljattain. Käväisehän kurkkaamassa!

Kevään kyläkierros

Kevään aikana Kyläkumppani kierteli Keski-Karjalassa kyläkahvilailtojen merkeissä, keräsi kyläkuulumisia ja ajatuksia tulevasta. Suvi Kaljunen kertoi kyläilloissa MSL:n Laiffia landella -hankkeen koulutuksista, jotka tarjoavat luovia ja uusia idoita kylä- ja järjestötoimintaan. Laiffin koulutuksista suosittuja ovat mm. Mie, myö ja mualima, netin käyttö ja sosiaalisen median taidot tiedottamisessa sekä tapahtumantuottamiseen ja markkinointiin perehtyvä Ilo elää kylillä!  

Kyläiltojen asioita pohdittiin ryhmätöinä, joiden teemoina olivat mm. yhteistyö, mutkaton meininki, nykyiset ja tarvittavat tietotaidot, tarpeelliset investoinnit ja villit ideat! Kyliltä tuli runsaasti hyviä konkreettisia asioita, joita on mahdollista toteuttaa.

Kyläkierros jatkuu jälleen elokuulla. Kesän aikana Kyläkumppani kiertää opastamassa mm. hankeasioissa, kyläsuunnitelmien teossa, tiedotuksessa tai tulee pohtimaan yhdessä uusia juttuja kylätoimintaan.

Kurkista kylien ajatuksia ja poimi vinkkejä omaan kylätoimintaan! Kyläiltojen aatokset löydät Laiffia landella -hankkeen sivuilta: Pohjois-Karjalan Kyläkierros.

Kevät toi kyläkumppanin Keski-Karjalaan

Keski-Karjalan Kyläkumppani -hanke käynnistyi maaliskuun alussa. Seutukunnalla toteutettavaa hanketta hallinnoi Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö ry.  Leader-tukea on myöntänyt kehittämishankkeelle Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry.

Kyläkumppanina työskentelee Marjaana Aarnio. Kyläkumppanin tehtävänä on tukea ja aktivoida kylien kehittämistä, käynnistää kyläsuunnitelmia sekä antaa kylien tarvitsemaa apua ja neuvontaa muun muassa hankesuunnittelussa, markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Nimensä mukaisesti Kyläkumppanin tehtävänä on myös edistää kylä- ja järjestötoimijoiden sekä kuntien välistä yhteistoimintaa ja kumppanuutta, lisätä kylien keskinäistä yhteistyötä ja edistää kylien yhteistä edunvalvontaa. Periaatteena on tukea ja aktivoida kylien ja eri järjestöjen omaehtoista toimintaa, ei tehdä työtä valmiiksi eri toimijoiden puolesta.

Keski-Karjalassa on 53 kylää. Kyläkumppani on linkki vahvaan kylätoimijaverkostoon: hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Pohjois-Karjalan kylät ry, Keski-Karjalan Jetina, ja MSL:n muut hankkeet, erityisesti Laiffia landella -hanke. Laiffia landella keskittyy maaseututoimijoiden järjestökouluttamiseen, taitojen ja osaamisten edistämiseen koulutusten kautta erityisesti yhteisötoiminnassa.

Kyläkumppaniin voi ottaa yhteyttä missä tahansa kylä- tai yhdistystoiminnan edistämiseen liittyvässä asiassa.


Terveisin, Marjaana